Parisuhteessa kannetaan yhdessä vastuu suhteen hyvinvoinnista
Jutussa ”Minkä parisuhteen harhan haluat kumota?” (28.2.16 Etelä-Suomen Sanomat) psykologi Tony Dunderfelt kertoo näkemyksiään parisuhteista. Alla oleva juttuni on siihen vastine.
Uudessa kirjassaan Dunderfelt aikoo paljastaa ”uuden näkökulman nykyajan parisuhteeseen”. Toivottavasti näin käy, sillä jutussa hänen näkemyksensä kalskahtavat kovasti menneiltä.
"Uudenajan parisuhde" Dunderfeltin tapaan
Dunderfelt puhuu siitä kuuluisasta kipinästä, se kun pääsee liian monella sammahtamaan.
Ja miksipä ei sammahtaisi, jos kipinää ei millään tavoin ylläpidetä, saati ravita, kuten moni minunkin asiakasparini myöntää heti alkajaisiksi.
Dunderfelt antaa yleisohjeen kipinän sytyttämiseksi: ”Sen synnyttäminen on lähinnä miehen tehtävä. Mies on se, joka pyytää tanssimaan ja yleensä myös ohjaa tanssia.”
Hm, nyt on kyllä äänessä 50-luvulla syntynyt mies! Se ”uudenajan” suhteista.
Käsi sydämellä, kuka haluaa nykyisin tanssia - tanssilavan ulkopuolella, parisuhteessaan - toisen pillin mukaan?
Parisuhdevalmentajana teen pääosin töitä parien kanssa, jotka ovat kriisissä. He harkitsevat, erotako vaiko jatkaa vielä yhdessä. Arjen pelisäännöt, vuorovaikutus ja läheisyys ovat retuperällä. Osalla asiakkaistani suhde voi hyvin, mutta he haluavat vahvistaa ja hoitaa suhdettaan – kokemus on opettanut olemaan tuudittautumatta hyvään.
Työssäni näen, että nimenomaan luolamiesaikojen haikailu johtaa pareja kriisiin. Harva - nainen tai mies - haluaa olla kumppanin ohjattavissa. Parisuhteissa päinvastoin peräänkuulutetaan vahvasti tasavertaisuutta (enkä nyt käytä termiä tasa-arvoisuus sen värittyneisyyden takia) ja jaettua vastuun ottoa.
Tasavertaisessa suhteessa molempien tahto kuuluu yhtä tärkeänä ja kumppanit ovat aktiivisen kiinnostuneita toistensa mielipiteistä. Parisuhteessa ei ole pomoa: se ei ole alaissuhde, vaan ”yhtiökumppanuus”. Jos suhteessa toinen jyrää tai päättää toisen puolesta, suhteeseen kertyy epäreiluuden tunnetta, katkeruutta, ärtymystä ja pahaa mieltä.
Kipinä = seksuaalinen vetovoima?
Dunderfelt mieltää kipinän seksuaaliseksi vetovoimaksi.
Lisää Dunderfeltin ajatuksista
Paitsi intohimoa minusta kipinä on paljon muutakin: uteliaisuutta toisen maailmaan, ajatuksiin ja kokemuksiin sekä halua jakaa niitä. Se on yhteistä hauskanpitoa ja huumoria!
Läheisessä, mutta kummankin erilaisuutta arvostavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä kipinä kukoistaa. Ei se toki roihua aina, mutta sen saa aika ajoin roihahtelemaan.
En oikeastaan ole kohdannut yhtäkään paria, joka olisi tyytyväinen tilanteeseen, että seksuaalisen kipinän sytytys olisi vain miehen tehtävä. On raskasta sysätä vastuu aloitteesta - ja vieläpä tanssikoreografioista - vain miehelle!
Parilla voi toki olla asetelma, että vaikkapa aloitteen teko on ajautunut enemmän toisen kontolle. Yleensä tilanteeseen halutaan muutosta. Vastuu ja oikeus ottaa ohjat käsiinsä seksissä kuuluvat molemmille. Monet parini päätyvät olemaan aloite- ja koreografiavastaavia vaikkapa vuorotellen.
Hyvä seksi on yhteispeliä
En oikein ymmärrä, mihin perustuu Dunderfeltin väite ”Hyvin usein rakkaudellisessa parisuhteessa seksi on vain toiselle tyydyttävää”.
Omat parityön kokemukseni eivät tätä tue. Myös Väestöliiton Perhebarometrien mukaan onnellisissa, pitkissä parisuhteessa nimenomaan pidetään huolta siitä, että seksi on molemmille keskimäärin tyydyttävää.
Toki pareilta vaaditaan pelisilmää: ei haittaa, vaikka seksissä toinen nauttii aika ajoin toista enemmän – se ei ole itseltä pois. Kun onnistuminen seksissä koetaan olevan molempien vastuulla eikä vain toisen ”tehtävä”, voi kumppanille kertoa avoimesti, mikä erityisesti pitäisi ja kysellä hänen mieltymyksiään ja toiveitaan.
Hyvä seksi on yhteispeliä ja vuorovaikutusta.
Kokonaisena naisena ja miehenä - itsenään, ei sukupuolen edustajana
Dunderfelt kaipaa, että nainen näkisi miehen yksilönä eikä haavekuvana. Hyvänen aika, ei toive ole sukupuoleen sidottu: myös nainen haluaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään!
Ikävä kyllä media suoltaa varsin armotonta mies- ja naiskuvaa. Sitä tekee huomaamattaan Dunderfeltkin. Sellaiseen muottiin harva mahtuu tai edes haluaa puristua.
Hyvässä suhteessa on tilaa olla kokonainen itsensä. Mies-nais-kliseistä olisi jo aika höllätä.
Keskusteleva parisuhde
Kuten Dunderfelt nostaa esiin, totta on, että ennen miehen ei niin tarvinnut osata jutella naiselle. Nykyisin parisuhde on paitsi tunnesuhde myös tärkeimpiä vuorovaikutussuhteitamme. Se tuo haasteita molemmille.
Kieli- ja viestintätieteilijänä katson parisuhdetta tästä näkökulmasta. Vuorovaikutuksessa käy hyvin ilmi parin läheisyys, arvostus, asenteet, dynamiikka, valtasuhteet, empatia sekä yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot.
Puhumattomuus aiheuttaa suuria ongelmia suomalaispareille. Moni pari ei ole aikoihin – jos koskaan - keskustellut avoimesti suhteestaan: tunteistaan, tarpeistaan, odotuksistaan ja pettymyksistään. Niukassa keskustelukulttuurissa suhde näivettyy helposti asiasuhteeksi. Parisuhteen odotetaan olevan tunnesuhde, rakkaussuhde.
Parisuhde ei hoida itse itseään
Dunderfeltin tavoin minäkin suren sitkeää myyttiä, ettei rakkautta tarvitse mitenkään hoitaa. Ikävä kyllä parisuhde ei hoida itse itseään.
Suhteen hoitamisella tarkoitan aktiivista panostusta: aikaa, energiaa, huomiota ja valintoja. Kumppanille on annettava itsestä myös parhaita paloja, ei vain sitä, mikä jää jäljelle jonon hännimmäisenä.
Suhdetta ei myöskään voi pistää hyllylle odottamaan parempia aikoja - se ehtii kuolla sillä välin. Ei ole enää suhdetta, mitä hoitaa.
Ei ole "tyypillistä parisuhdetta"
Parisuhteita on toki yhtä monta kuin parejakin. Pari itse määrittelee, millainen suhde on heille hyvä ja riittävä.
Parityön ammattilainen varookin tuputtamasta omia näkemyksiään muille. Hän toki kertoo yleisesti parisuhdetutkimusten tuloksista, kuten mikä yhdistää pitkään yhdessä olleita onnellisia pareja ja mitkä ovat tyypilliset eroon johtaneet syyt. Pari sitten päättää, soveltaako tietoa omaan suhteeseensa.
Tule parisuhdevalmennukseen yksin tai yhdessä
Tule kertavalmennukseen tai sarjana, riippuen tavoitteistasi ja tilanteestasi. Valmennan Lahdessa, Helsingissä ja Juvalla sekä Skypessä.
Sovi maksuton alkukartoitus, puh. 040 555 0079.
Sinikka Kiviluoma FM, parisuhdevalmentaja, Solmuja parisuhteessa ® -parineuvoja ja ryhmäohjaaja Parisuhdekoulu
