Ero vireille vai parisuhde huoltoon?
Ihmisen perustarve on saada arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää kumppaniltaan – riittää sellaisena kuin on, ja tulla rakastetuksi juuri siksi. Parisuhdevalmentajana näen päivittäin, ettei moni koe tulevansa arvostetuksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi suhteessaan.
Työskentelen pääosin kriisissä olevien parien kanssa. He ovat koettaneet omin konstein korjata suhdetta jo vuosia, siinä onnistumatta. Muutosta vaaditaan useimmiten kumppanilta - harvemmin itseltä – ja häntä yritetään muuttaa mieleiseksi.
Kun vaatimukset toista kohtaan kasvavat, suhteen ilmapiiri kylmenee. Kumppani alkaakin tuntua etäiseltä, ja pari kallistuu eron kannalle. Kun sitoutuminen suhteeseen vähenee, siihen panostuskin vähenee. Näin huonon kierre ruokkii itseään.
Hae apua ajoissa - ennen kuin lumipallo kasvaa
On helpompi ehkäistä ja puuttua ongelmiin, kun ne ovat pieniä – kun keskusteluyhteys vielä toimii. Amerikkalaisparit hakeutuvat tutkitusti kuusi vuotta liian myöhään parisuhdeammattilaisen luo. Meillä tilanne on huonompi: kynnys hakea apua on korkeampi.
On viisautta myöntää, että omat konstit eivät riitä. Kun tekee samaa, saa ikävä kyllä samaa. Parisuhdetyön ammattilainen luo turvallisen ilmapiirin aukoa solmuja uusin keinoin. Kotona yritykset äityvät usein raatelevaksi riitelyksi ja syyttelyksi.
Parisuhde on ennen kaikkea vuorovaikutussuhde
Kieli- ja viestintätieteilijänä katson parisuhdetta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Siinä käy hyvin ilmi parin asenteet, dynamiikka, läheisyys, valtasuhteet, empatia sekä yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Mietimme myös ajatus- ja käyttäytymismalleja.
Puhumattomuus on parien vitsaus. Moni ei ole aikoihin - jos koskaan - keskustellut avoimesti suhteestaan: tunteista, tarpeista, odotuksista ja pettymyksistä. Pelkkä ajatus puhua ääneen kipeistä asioista voi pelottaa. Niukassa keskustelukulttuurissa suhde näivettyy usein asiasuhteeksi. Parisuhteen odotetaan olevan tunnesuhde, rakkaussuhde.
Parivalmennuksessa pari harjoittelee selkeää, rakentavaa vuorovaikutusta. Miten antaa kumppanille hyvät eväät ymmärrykseen, ettei tämä joudu arvailemaan? Silloin riski väärinkäsityksiin ja loukkaantumisiin kasvaa. On myös osattava kuunnella kumppania tarkasti - ilman ennakko-oletuksia ja asenteita - ja aidosti haluttava ymmärtää tätä huolimatta erilaisesta kokemusmaailmasta. Pari harjoittelee vaikeiden asioiden puheeksi ottoa sekä kumppanin aktiivista rohkaisemista: Kerro lisää! Kuuntelen!
Tutustu Solmuja parisuhteessa
Tutustu Parisuhdehuolto Tutustu Arkirakkaus-parisuhdekurssi verkossa
Jääkö kumppani alakynteen?
Usein kuulee sanottavan, että nainen verbaalisempana jättää miehen usein alakynteen. Asetelma voi olla kokemukseni mukaan toisinkin päin. Suhteessa jompikumpi - mies tai nainen - mieltää usein itsensä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoiltaan kumppania heikommaksi. Kotoa ei ehkä ole saatu keskustelevaa parisuhdemallia, ja heikkoa minäkuvaa on vahvistanut kumppani(e)n palaute.
Syynä voi olla harjoituksen puute. Poikien tunnetaidot jäävät usein tyttöjä heikommiksi juuri siksi. Tutkitusti pojille on tyypillistä toimia, tehdä asioita yhdessä; tytöt keskittyvät ihmissuhteisiin, ja näin oppivat leikeissään herkkyyttä kuunnella toisen tarpeita ja tunnetiloja. Suhteiden ja tilanteiden lukutaidon lisäksi tytöt myös oppivat avautumaan läheisilleen.
Sama voi jatkua parisuhteessa - huonoin seurauksin, mikäli asialle ei tehdä mitään. Onneksi voi tehdä paljonkin, jos tahtoa riittää. Näen työssäni jatkuvasti, että parisuhdetaitoja voi kehittää. Paremmat tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä ristiriitojen ratkaisutaito pelastavat monia suhteita. Kun reseptiin lisätään runsaasti erilaisuuden sietokykyä, syntyy oiva kasvualusta onnelliselle parisuhteelle.
Moni kriisissä rämpinyt pari löytääkin yhdessä tien taistelukentältä takaisin kumppanuuden turvaan.
Tutustu Asiakkaat kertovat kokemuksiaan
Sinikka Kiviluoma FM, opettaja, ratkaisukeskeinen valmentaja, parisuhdevalmentaja, Solmuja parisuhteessa -parineuvoja ja ryhmäohjaaja Parisuhdekoulu
